Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna26.03.2021
Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 26.3.2021 mielipidekirjoituksen otsikolla Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna? Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 21.1. Työryhmä ei tehnyt esitystä kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon pituudesta vaan laati asiasta vaikutusarvioinnin. Loppuraportista jätettiin kaksi eriävää mielipidettä; ympäristöministeriön sekä WWF Suomen, Suomen Luonnonsuojeluliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Saimaan Norppaklubin yhteinen. Molemmissa eriävissä mielipiteissä vaaditaan verkkokalastuskiellon jatkamista myös heinäkuulle mukaan lukien muikkuverkkojen käyttökielto. Maa- ja metsätalousministeriö laati työryhmän raportin pohjalta esityksen valtioneuvoston asetukseksi eräiksi kalastusrajoituksiksi vuosille 2021–2026. Esitys lähetettiin lausuntokierrokselle. Tässä asetusluonnoksessa verkkokalastuskieltoa ei ulotettaisi heinäkuulle, eikä muikkuverkkojen käyttöä kiellettäisi. Nykyisilläkin kalastusrajoituksilla, ilman heinäkuista verkkokalastuskieltoa ja muikkuverkkojen käyttökieltoa, saimaannorppakannan vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 5,6 prosenttia vuosina 2015–2020, ja kannan koko ylitti viime vuonna 400 yksilön tavoitteen kuusi vuotta etuajassa. Saimaannorpan suojelu perustuu vahvasti vesialueiden omistajien suojelumyönteisyyteen. Tällä hetkellä kalastusrajoitusalueen koko on noin 2 770 neliökilometriä. Tästä pinta-alasta kalastusta on rajoitettu yhteensä 2 394 neliökilometrillä vapaaehtoisilla suojelusopimuksella vesialueen omistajien tai erityisen oikeuden haltijoiden kanssa. Näiden sopimusten voimassaolo päättyi 31.12.2020. Tätä vesialueiden omistajien suojelumyönteisyyttä on haluttu ylläpitää tekemällä esitys sopimuskorvauksen korottamisesta aikaisemmasta 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Kyseinen sopimuskorvaus, korvaus kalastuksen rajoittamisesta, on ollut muuttumaton vuodesta 1982 lähtien, eikä siihen ole tehty inflaatiotarkistuksia. Saimaan osakaskunnat odottavat uutta valtioneuvoston asetusta kalastusrajoituksista ennen päätöstään allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta vapaaehtoisia suojelusopimuksia kaudelle 2021–2026. Joissakin osakaskunnissa saimaannorpan suojeluun on kytketty myös kalavarojen käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatiminen. Vapaa-ajan kalastajat pyydystävät Saimaasta vuosittain noin 1,6 miljoonaa kiloa kalaa. Kotitarvekalastuksella onkin suuri merkitys särpimenä Saimaan asujaimistolle. Vuosisaaliista puolet saadaan verkoilla, ja Saimaalla asuvat kotitarvekalastajat kalastavat puolet tästä verkkosaaliista. Kotitarvekalastajat käyttivät verkkoja ja katiskoita koko vuoden mittaan selvästi enemmän kuin vapaa-ajanasukkaat ja kaupungeissa asuvat, pois lukien heinäkuu. Heinäkuu on kesäasukkaiden tärkein verkkokalastuskuukausi. Vapaa-ajankalastuksen muikkusaaliista lähes 100 prosenttia kalastetaan muikkuverkoilla avovesikaudella. Vapaa-ajankalastuksessa ei ole käytettävissä korvaavia pyydyksiä muikun pyyntiin. Noin 11 400 henkilöä on kalastanut heinäkuussa verkoilla Saimaalla (virkistys- ja kotitarvekalastus). Heidän yhteenlaskettu saaliinsa on ollut noin 117 000 kiloa ja saaliin arvo vähittäishintana noin 900 000 euroa. Kaupalliset kalastajat kalastavat vuodessa noin 1,8 miljoonaa kiloa. Kaupallisen kalastuksen verkkosaaliin arvo heinäkuussa on ollut noin 100 000 euroa vuodessa. Lisäsuojelua vaativissa kannanotoissa heinäkuista verkkokalastuskieltoa perustellaan varautumisella ilmaston lämpenemisestä aiheutuviin saimaannorppakuolemiin. Ilmaston lämpeneminen itsessään ei tapa saimaannorppia, vaan ilmaston lämpenemisen seurausvaikutukset. Ilman lumipesää rantakivikoihin syntyneiden kuuttien imetysvaihe voi häiriintyä ja kuutit altistuvat petoeläimille. Vuonna 2020 kymmenestä pesään kuolleesta kuutista kettu tappoi seitsemän. Kettu ei ole ainoa uhka kuutille. Kuuttien potentiaalisia saalistajia ovat karhut, sudet, ilvekset ja ahmat, sekä linnuista maakotkat ja merikotkat. Koska petoeläimet voivat olla paljon merkittävämpi uhkatekijä saimaannorpan kaikille saman kevään aikana syntyneille kuuteille kuin sivusaaliskuolleisuus kalanpyydyksiin, lajinsuojelun kannalta tulisi ohjata varoja keinopesien tuotekehitykseen ja petoeläinkantojen rajoittamiseen saimaannorppien lisääntymisalueilla. Suojelupäätöksen tulee olla välttämätön, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen. Arvion mukaan heinäkuisella verkkokalastuskiellolla vältyttäisiin keskimäärin kahden kuutin sivusaaliskuolevuudelta. Suojelun hintalappu olisi tällöin 500 000 euroa kuutilta. Juha-Pekka RipattitoiminnanjohtajaVesialueomistajain liitto VEALO ry |
09.05.2023 | Korkeimman hallinto-oikeuden päätös selkeytti kalastuslain tulkintaa |
14.04.2023 | Kalastuksen järjestäminen yksityisoikeudellisella sopimuksella |
23.06.2021 | Saimaan norppasaaristosta UNESCOn maailmanperintökohde? |
11.05.2021 | VEALOn toiminnanjohtaja Ripatin radiohaastattelu saimaannorpan suojelusta |
22.04.2021 | VEALOn toiminnanjohtaja Ripatin radiohaastattelu |
26.03.2021 | Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna |
22.01.2021 | Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti julkaistu |
08.01.2021 | Lausunto omistajakorvauksien jakoperusteista 8.1.2021 |
02.12.2020 | Kalastusoikeuksien vuokraamisesta lisätuloja osakaskuntatoimintaan |
15.10.2020 | Ministeriö julkaisi yhteenvedon saimaannorppakeskustelujen palautteista |
Siirry arkistoon » |