Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna

26.03.2021

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 26.3.2021 mielipidekirjoituksen otsikolla

Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna?

Saimaannorppa ja kalastus -työryhmä luovutti loppuraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 21.1. Työryhmä ei tehnyt esitystä kevään ja alkukesän verkkokalastuskiellon pituudesta vaan laati asiasta vaikutusarvioinnin.

Loppuraportista jätettiin kaksi eriävää mielipidettä; ympäristöministeriön sekä WWF Suomen, Suomen Luonnonsuojeluliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Saimaan Norppaklubin yhteinen. Molemmissa eriävissä mielipiteissä vaaditaan verkkokalastuskiellon jatkamista myös heinäkuulle mukaan lukien muikkuverkkojen käyttökielto.

Maa- ja metsätalousministeriö laati työryhmän raportin pohjalta esityksen valtioneuvoston asetukseksi eräiksi kalastusrajoituksiksi vuosille 2021–2026. Esitys lähetettiin lausuntokierrokselle. Tässä asetusluonnoksessa verkkokalastuskieltoa ei ulotettaisi heinäkuulle, eikä muikkuverkkojen käyttöä kiellettäisi.

Nykyisilläkin kalastus­rajoituksilla, ilman heinäkuista verkkokalastuskieltoa ja muikkuverkkojen käyttökieltoa, saimaannorppakannan vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 5,6 prosenttia vuosina 2015–2020, ja kannan koko ylitti viime vuonna 400 yksilön tavoitteen kuusi vuotta etuajassa.

Saimaannorpan suojelu perustuu vahvasti vesialueiden omistajien suojelumyönteisyyteen. Tällä hetkellä kalastusrajoitusalueen koko on noin 2 770 neliökilometriä. Tästä pinta-alasta kalastusta on rajoitettu yhteensä 2 394 neliökilometrillä vapaaehtoisilla suojelusopimuksella vesialueen omistajien tai erityisen oikeuden haltijoiden kanssa. Näiden sopimusten voimassaolo päättyi 31.12.2020.

Tätä vesialueiden omistajien suojelumyönteisyyttä on haluttu ylläpitää tekemällä esitys sopimuskorvauksen korottamisesta aikaisemmasta 1,7 eurosta 2,5 euroon hehtaarilta. Kyseinen sopimuskorvaus, korvaus kalastuksen rajoittamisesta, on ollut muuttumaton vuodesta 1982 lähtien, eikä siihen ole tehty inflaatiotarkistuksia.

Saimaan osakaskunnat odottavat uutta valtioneuvoston asetusta kalastus­rajoituksista ennen päätöstään allekirjoittaa tai olla alle­kirjoittamatta vapaaehtoisia suojelusopimuksia kaudelle 2021–2026. Joissakin osakas­kunnissa saimaannorpan suojeluun on kytketty myös kala­varojen käyttö- ja hoito­suunnitelmien laatiminen.

Vapaa-ajan kalastajat pyydystävät Saimaasta vuosittain noin 1,6 miljoonaa kiloa kalaa. Kotitarvekalastuksella onkin suuri merkitys särpimenä Saimaan asujaimistolle. Vuosisaaliista puolet saadaan verkoilla, ja Saimaalla asuvat kotitarve­kalastajat kalastavat puolet tästä verkkosaaliista.

Kotitarvekalastajat käyttivät verkkoja ja katiskoita koko vuoden mittaan selvästi enemmän kuin vapaa-ajan­asukkaat ja kaupungeissa asuvat, pois lukien heinäkuu. Heinäkuu on kesäasukkaiden tärkein verkkokalastuskuukausi. ­Vapaa-ajankalastuksen muikku­saaliista lähes 100 prosenttia kalastetaan muikku­verkoilla avovesikaudella. Vapaa-ajankalastuksessa ei ole käytettävissä korvaavia pyydyksiä muikun pyyntiin.

Noin 11 400 henkilöä on kalastanut heinäkuussa verkoilla Saimaalla (virkistys- ja koti­tarvekalastus). Heidän yhteenlaskettu saaliinsa on ollut noin 117 000 kiloa ja saaliin arvo vähittäishintana noin 900 000 euroa.

Kaupalliset kalastajat kalastavat vuodessa noin 1,8 miljoonaa kiloa. Kaupallisen kalastuksen verkkosaaliin arvo heinäkuussa on ollut noin 100 000 euroa vuodessa.

Lisäsuojelua vaativissa kannanotoissa heinäkuista verkko­kalastuskieltoa perustellaan varautumisella ilmaston lämpenemisestä aiheutuviin saimaannorppakuolemiin. Ilmaston lämpeneminen itsessään ei tapa saimaannorppia, vaan ilmaston lämpenemisen seurausvaikutukset. Ilman lumipesää rantakivikoihin syntyneiden kuuttien imetysvaihe voi häiriintyä ja kuutit altistuvat petoeläimille.

Vuonna 2020 kymmenestä pesään kuolleesta kuutista kettu tappoi seitsemän. Kettu ei ole ainoa uhka kuutille. Kuuttien potentiaalisia saalistajia ovat karhut, sudet, ilvekset ja ahmat, sekä linnuista maakotkat ja merikotkat.

Koska petoeläimet voivat olla paljon merkittävämpi uhkatekijä saimaannorpan kaikille saman kevään aikana syntyneille kuuteille kuin sivu­saaliskuolleisuus kalanpyydyksiin, lajinsuojelun kannalta tulisi ohjata varoja keinopesien tuotekehitykseen ja petoeläinkantojen rajoittamiseen saimaannorppien lisääntymisalueilla.

Suojelupäätöksen tulee olla välttämätön, tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen. Arvion mukaan heinäkuisella verkkokalastuskiellolla vältyttäisiin keskimäärin kahden kuutin sivusaaliskuolevuudelta. Suojelun hintalappu olisi tällöin 500 000 euroa kuutilta.

Juha-Pekka Ripatti

toiminnanjohtaja

Vesialueomistajain liitto VEALO ry

26.03.2021Saimaannorpan suojelumyönteisyys uhattuna
22.01.2021Saimaannorppa ja kalastus -työryhmän raportti julkaistu
08.01.2021Lausunto omistajakorvauksien jakoperusteista 8.1.2021
02.12.2020Kalastusoikeuksien vuokraamisesta lisätuloja osakaskuntatoimintaan
15.10.2020Ministeriö julkaisi yhteenvedon saimaannorppakeskustelujen palautteista
04.09.2020Saimaannorpan keskustelutilaisuudet rakentavia, ei repiviä
20.08.2020Keskustelutilaisuudet saimaannorpan suojelusta ja kalastusrajoituksista alkavat
04.08.2020MTK: Omaisuudensuoja unohtuu lainsäädännön valmistelussa
27.05.2020Keskustelutilaisuudet saimaannorpan ja kalastuksen yhteensovittamisesta
05.05.2020Vuoden jatkoaika käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiselle

Siirry arkistoon »