Alla olevat määritelmät on kerätty seuraavista lähteistä; internet,
lainsäädäntö, kalastuslehdet ja -kirjallisuus, Kalatalouden
Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö,
Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen julkaisut.
Alamitta;
Katso pyyntimitta.
Ajosiima;
Avomerellä lohen
kalastuksessa käytettävä siimapyydys, pituus yleensä noin 20 km
(1 000 koukkua).
Ajoverkko;
Avomerellä lohen ja siian pyynnissä käytetty kohojen varassa ajelehtiva verkko, jonka
käyttö Itämerellä on nykyään kielletty. Esim. lohen pyynnissä
laskettiin 20 verkkoa noin 600 m pitkään jataan, jossa verkkojen
korkeus oli 6-12 m.
Ammattikalastaja;
Katso kaupallinen kalastaja.
Ammattikalastus;
Katso kaupallinen kalastus.
Biomassa;
Yhteispaino, esim.
kalakannan yksilöiden yhteenlaskettu paino.
Biologinen monimuotoisuus, biodiversiteetti; Mihin
tahansa ekologiseen kokonaisuuteen kuuluvien eliöiden vaihtelevuus.
Tähän lasketaan lajin sisäinen (perinnöllinen) ja lajien välinen
sekä ekosysteemien monimuotoisuus.
Carlin-merkki;
Muovinen kalamerkki,
joka kiinnitetään teräs- tai muovilangalla kalan selkäevän
tyveen. Merkissä on yksilöllinen kirjain-numero-yhdistelmällä,
joka koostuu yleensä kahdesta kirjaimesta ja neljästä numerosta.
Esikesäinen;
Kalanpoikanen, jota on keväisen kuoriutumisen jälkeen jatkokasvatettu 2 – 8 viikkoa
ennen istuttamista, mutta ei ensimmäisen kesän loppuun saakka.
Katso kesänvanha.
Elvytysistutus;
Istutus, jolla varmistetaan ja edistetään kalakannan toipumista tilanteessa, jossa
kannan tuhonneet tai sen luontaista lisääntymistä rajoittaneet tekijät ovat poistuneet tai niiden vaikutus on oleellisesti pienentynyt. Istutustarve on väliaikainen. Jos se on pitkäaikainen
tai pysyvä, kyseessä on tuki-istutus. Jos kanta on tuhoutunut, kyseessä on palautusistutus.
Haamuverkko;
Omistajaltaan veteen kadonnut/jäänyt verkko tai muu kalanpyydys, joka pyydystää kaloja
ilman kontrollia.
Hottamuikku;
Ensimmäistä vuottaan elävä muikunpoikanen.
Ikäryhmä;
Samanikäiset kalat kannassa, esim. yksivuotiaat kalat. Katso vuosiluokka.
Isorysä;
Isorysällä tarkoitetaan sellaista rysää, paunettia tai muuta samantapaista pohjalla varustettua sulkupyydystä, joka johtolaitteineen on joltakin osaltaan 1,5 metriä korkeampi.
Jata;
Jata on jono toisiinsa kiinnitettyjä kalastusverkkoja. Kotitarve- ja
virkistyskalastaja saa kalastaa pisimmillään 240 m (= 8 kpl 30 m
pituisia verkkoja) pitkällä jadalla.
Joki;
Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä, jonka valuma-alue on
vähintään sata neliökilometriä.
Jokipoikanen;
Lohen ja taimenen joessa elävä poikanen. Suomen joissa lohen ja meritaimenen jokipoikasvaihe kestää yhdestä viiteen, tavallisimmin kahdesta kolmeen vuotta.
Kaikuluotaus;
Kalojen paikantamisessa ja niiden runsauden arvioinnissa käytettävä menetelmä. Se perustuu siihen, että kaikuluotauslaitteen lähettämä äänipulssi heijastuu esteestä, esim. kalasta, kaikuna takaisin.
Kalakanta, kalapopulaatio (ks. populaatio);
Tietyllä alueella elävät saman kalalajin yksilöt, jotka lisääntyvät keskenään (esim. Pyhäjärven muikkukanta) tai kalanviljelyssä samaa alkuperää olevat kalat (esim. Iijoen
lohikanta).
Kalakanta-arvio, kanta-arvio;
Arvio kalakannan koosta, tilasta ja kehityssuunnasta. Arvio perustuu
tavallisesti matemaattisiin kalakantamalleihin.
Kalakantamalli;
Kalakantojen koon ja tilan arvioinnissa sekä kannan kehityksen ja saaliiden ennustamisessa käytettävä matemaattinen malli, jossa käytetään tietoja mm. kalansaaliista, saaliin ikärakenteesta ja kalojen kasvusta.
Kalastonhoitomaksu;
Kalastonhoitomaksu (kansan suussa kalastuskortti) on kalatalouden edistämiseksi valtiolle suoritettava veroluonteinen maksu. Alle 18-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat henkilöt ovat vapautettuja
kalastonhoitomaksun maksamisesta.
Kalatalousalue;
Kalatalousalueet ovat julkisoikeudellisia yhdistyksiä, joiden tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon
järjestämiseksi. Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kyseessä on pakkojäsenyys; jäsenyyttä ei voi hakea, jäsenyydestä ei voi erota, eikä jäsenyydestä voida erottaa. Kalatalousalue on osa valtion kalatalouden organisaatiota.
Kalatie;
Kalatie on keinotekoinen laite (esim. kalahissi) tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun ylävirtaan luonnollisen esteen (esim. putous) tai keinotekoisen esteen (pato, voimalaitos) takia.
Kaikenlainen kalastus on kielletty itse kalatiessä sekä kahdensadan metrin matkalla sen tai muun vastaavan laitteen ylä- ja alapuolella.
Kalastuskieltoalue;
Viranomainen voi kieltää onkimisen, pilkkimisen ja viehekalastuksen tietyillä alueilla. Tällaisia ovat esimerkiksi ELY-keskuksen myöntämä kalastuslain 54. pykälän mukainen viehekalastuskielto.
Kalastus voi olla kiellettyä myös muun lain tai määräyksen perusteella.
Kalastuskortti;
Katso kalastonhoitomaksu.
Kalastuskuolevuus, F;
Kalastettujen kalojen osuus kannasta tai ikäryhmästä. Kalastuskuolevuus voidaan ilmaista esim. osuutena kannasta vuodessa (vuotuinen kalastuskuolevuus). Katso myös kuolevuus, luonnollinen kuolevuus.
Kalastuslupa;
Katso vesialueen omistajan lupa.
Kalastuksen säätely (kalastuksen ohjaus, kalastuksen järjestäminen);
Toimenpiteet, joilla pyritään muuttamaan kalastuksen rakennetta tai määrää
kalakantojen ja niiden tuoton turvaamiseksi ja lisäämiseksi.
Kalaväylä;
Kalaväylä on kolmannes keskivedenkorkeuden mukaisesta joen, salmen tai kapeikon leveydestä sen syvimmällä kohdalla. Kalaväylä on pidettävä vapaana pyydyksistä kalan kulun turvaamiseksi. Missä
joki yhtyy mereen tai järveen, kalaväylä on kolmannes keskivedenkorkeuden mukaisesta vesialueen leveydestä sen syvimmällä kohdalla ja ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan kulku on
turvattu.
Kaupallinen kalastaja;
Kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröidään luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka saavat liikevaihtoa itse kalastamansa tai lukuunsa kalastetun kala- tai rapusaaliin tai niistä jalostettujen
kalastustuotteiden myynnistä. Rekisteriä ylläpitää Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Kaupalliset kalastajat rekisteröidään kahteen ryhmään:
1. ryhmä: liikevaihdon keskiarvo ylittää kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana 10 000 € tai aloitteleva kalastaja ELY-keskuksen hyväksymällä toimintasuunnitelmalla.
2.ryhmä: muut kaupallista kalastusta harjoittavat.
Kaupallinen kalastus;
Kaupallisena kalastuksena pidetään kalastusta saaliin myyntitarkoituksella. Suomen kalastuslain sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säädösten mukaisesti muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa myydä saalistaan lukuun ottamatta sisävesillä satunnaisesti suoraan kuluttajalle myytävää vähäistä kala- tai rapuerää.
Kesänvanha;
Keväällä kuoriutuneet kalanpoikaset ovat syksyllä kasvukauden päätyttyä
kesänvanhoja. Katso esikesäinen.
Kestävä kalastus;
Kalavarojen käyttö tai kalastus on kestävää, jos se ei aiheuta pysyviä
negatiivisia muutoksia kalakannoissa. Kestävä kalastus ei heikennä kalakantojen lisääntymistä eikä aiheuta muita pitkäaikaisia muutoksia.
Kiintiö;
Katso saaliskiintiö.
Kilpakalastus;
Kilpakalastus on kalastusta (onkiminen, pilkkiminen, viehekalastus,
perhokalastus, vetouistelu, sukelluskalastus jne.), jossa kilpaillaan
siitä, kuka saa esimerkiksi suurimman kalan, suurimman kalansaaliin,
eniten kalalajeja tai muuta vastaavaa. Koska kyseessä on kilpailu,
liittyy siihen myös voittajien palkitseminen palkinnoilla. Suomessa
järjestetään vuosittain tuhansia kalastuskilpailuja.
Kitkan viisas; Kitkajärven
pienikasvuista muikkua nimitetään neulamuikuksi eli Kitkan viisaaksi.
Kojama, kojamo, guatjim;
Tenosta pyydystetty suuri koukkuleukainen uroslohi.
Konenuotta;
Konenuotta on nuotta, joka lasketaan kalastusaluksesta järven
selälle ja joka vedetään koneellisesti takaisin kalastusalukseen.
Konenuottaa ei hinata kalastusaluksen perässä.
Kotitarvekalastus;
Kotitarvekalastus eroaa vapaa-ajan kalastuksesta/virkistyskalastuksesta siinä, että kalansaaliin arvo ylittää kalastukseen käytetyt kulut. Tällöin itsepyydystetyn kalan merkitys kalastajan kotitaloudessa särpimenä on merkittävä. Kotitarvekalastaja kalastaa useimmiten omistusoikeuden perusteella.
Käsite kotitarvekalastus otettiin sotien jälkeen vuoden 1951 kalastuslakiin. Kotitarvekalastus liittyi sotien jälkeiseen elintarvikehuoltoon, jolloin tilattomalle väestönosalle, joka asui kylässä muutoin kuin tilapäisesti, turvattiin kotitarve- ja virkistyskalastusoikeus yhteisillä vesialueilla. Tuolloin itsepyydystetyn kalan merkitys kalastajan kotitaloudessa särpimenä oli merkittävä. Kotitarvekalastuksella on yhä edelleen suuri taloudellinen merkitys kalastajan kotitaloudessa osassa Suomea. Vuonna 2016 voimaan tulleesta kalastuslaista on poistettu kotitarvekalastuksen asema.
Kossi;
Yhden merivuoden ikäinen kudulle palaava lohi (lähes aina koiras).
Kotiuttaminen, kotiutusistutus;
Jos vesistöön istutetun uuden kalalajin on tarkoitus muodostaa uudessa ympäristössä lisääntyvä kanta, kysymyksessä on kotiutusistutus. Kotiuttamisella voidaan pyrkiä joko kalastuksen
monipuolistamiseen tai suojelullisiin päämääriin. Esimerkiksi Kokemäenjoen vesistössä elävä uhanalainen toutain on lajin säilyttämiseksi kotiutettu myös Lohjanjärveen.
Kuolevuus;
Kalastuksen tai luonnollisen kuoleman vuoksi kalakannasta poistuvien yksilöiden osuus kannasta tai ikäryhmästä, esim. vuotuinen kuolevuus on vuoden aikana kuolleiden kalojen osuus. Katso
kalastuskuolevuus, luonnollinen kuolevuus.
Kutukanta;
Kalakannan sukukypsät yksilöt, käytetään myös nimitystä emokanta.
Lippoaminen;
Joessa tapahtuva yleensä kudulle nousevien kalojen pyynti
pitkävartisella haavilla.
Lohijalka;
Tenosta pyydetty noin viisikiloinen lohi.
Loukku
(lohiloukku, siikaloukku);
Lohen tai siian pyynnissä käytettävä avoperärysä, jossa
kalapesä on päältä avoin ja suorakaiteen muotoinen. Pitkä
aitaverkko ja sen sivuilla olevat lyhyemmät verkot, ns. potkut,
ohjaavat kalat nielujen kautta kalapesään.
Luonnollinen kuolevuus;
Muista syistä kuin kalastuksesta aiheutuva kuolevuus, ts. niiden
kalojen osuus kalakannasta tai ikäryhmästä, jotka joutuvat petojen
saaliiksi tai kuolevat esimerkiksi tauteihin. Katso kuolevuus,
kalastuskuolevuus.
Luonnonkanta;
Luonnossa lisääntyvä kalakanta, jonka poikastuotanto on tarpeeksi
suuri jatkuvan lisääntymisen ylläpitämiseksi.
Maiva;
Perämerellä kasvavaa muikkua kutsutaan maivaksi.
Merivuodet;
Vaelluskalojen kuten lohen meressä viettämät vuodet. Lohen ja meritaimenen ikä
voidaan ilmaista erikseen joki- ja merivuosina.
M74-oireyhtymä;
Itämeren lohella todettu poikasten epätavallisen suuri kuolevuus
ruskuaispussivaiheessa. Oireyhtymän syynä on runsaasta rasvaisesta
kalaravinnosta johtuva tiamiinin eli B1-vitamiinin liiallinen
kuluminen aineenvaihdunnassa kutupaaston aikana. Pahimmillaan
emolohet voivat kuolla ennen kutua. Lievemmin M74 on vaivannut
Itämeren taimenia. Oireyhtymä on saanut nimensä siitä, että se
nimettiin ensimmäisen kerran Ruotsissa vuonna 1974 ja sen arveltiin
johtuvan ympäristötekijöistä (miljö).
Noro;
Norolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka
valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei
jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin
mahdollista.
Norssi;
Kuore (kalalaji).
Nuotta;
Nuotta on kuin iso verkko (esim. korkeus 5 m ja pituus 150 m), jonka
sisään kalaparvi yritetään saartaa nuotan päihin kiinnitettyjä
vetoköysiä vetämällä. Perinteinen nuotta (rantanuotta) on
laskettu veneestä (pisteestä A) ja se on ihmisvoimin vedetty
takaisin joko veneeseen tai rantaan (pisteeseen A). Nuottaa ei hinata
veneen/kalastusaluksen perässä.
Onkiminen;
Onkiminen on kalastusta yhdellä vavalla ja koukulla ilman viehettä
ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa.
Osakaskunta;
Osakaskunta on määritetty yhteisaluelaissa. Yhteisellä alueella
tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti
kuuluvaa aluetta. Yhteisellä erityisellä etuudella tarkoitetaan
kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta
koskivoimaan, kalastukseen tai muuhun sellaiseen maa- tai vesialueen
käyttöön toisen kiinteistön alueella. Yhteisen alueen tai
yhteisen erityisen etuuden osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat.
Osakkaat muodostavat osakaskunnan. Osakaskunnan tehtävänä on
huolehtia yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden hallinnosta
ja aluetta tai etuutta koskevien muiden asioiden hoidosta.
Paunetti;
Paunetilla eli avorysällä tarkoitetaan päältä avointa kelluvaa
rysää.
Pelagiset kalalajit; Ulappa-tai selkävesissä elävät kalalajit. Itämeressä esimerkiksi
kilohaili ja silakka, sisävesissä muikku.
Pilkkiminen;
Pilkkiminen on kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan
kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä.
Pintaverkko;
Pintaverkolla tarkoitetaan veden pintaan tai matalammalle kuin 1,5
metrin syvyyteen veden pinnasta asetettua verkkoa.
Pohjaverkko;
Pohjaverkko ovat pohjaan laskeutuva verkko, jonka yläpaulan noste on
alapaulan painoa pienempi.
Populaatio;
Saman lajin yksilöt, jotka elävät tietyllä alueella ja lisääntyvät
keskenään.
Postsmolttivaihe;
Joesta mereen vaeltaneen lohen tai taimenen vaelluspoikasen
ensimmäinen merivuosi.
PU-rysä (ponttoonirysä); Rysämallit,
jotka nostetaan paineilmalla täytettävillä kellukkeilla koennan
yhteydessä pintaan, jolloin saalis on koettavissa helpommin kuin
muilla rysämalleilla.
Puro;
Purolla tarkoitetaan jokea pienempää virtaavan veden vesistöä.
Pyydyksen valikoivuus; Pyydyksen
pyyntitehon kohdistuminen vain tiettyyn osaan kalakantaa, useimmiten
valikointi tapahtuu koon perusteella. Esimerkiksi verkko ei pyydä
kaikkia populaation yksilöitä yhtä tehokkaasti, vaan liian pienet
uivat hapaan silmien läpi ja liian suuret eivät sotkeudu siihen
yhtä helposti kuin pienemmät. Verkossa valikoivuus riippuu etenkin
verkon solmuvälistä.
Pyyntimitta;
Pyyntimitta on kalojen tai rapujen alin sallittu haltuunoton
pituusmitta. Kalan pituus mitataan leuan kärjestä suoraksi
ojennetun, yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen. Ravun pituus
mitataan otsapiikin kärjestä pyrstön uloimpaan osaan. Alinta
pyyntimittaa pienemmän kalan tai ravun haltuunotto on kiellettyä.
Kalojen alamitoista säädetään Valtioneuvoston asetuksessa
kalastuksesta. Ravuilla ei ole lainmukaista pyyntimittaa, mutta
ELY-keskus voi määrätä alueelle alamitan.
Pyyntiponnistus;
Pyynnin määrän mitta, jonka yksikkönä voi olla esimerkiksi
verkkovuorokausi tai troolaustunti.
Rasvaevätön;
Rasvaevän poistoleikkausta käytetään varsinkin lohikalojen kohdalla erottamaan istutetut ja luonnossa syntyneet kalat toisistaan.
Reeska;
Pohjoisissa vesissä elävä siian kääpiöitynyt muoto.
Rekrytointi;
Kalojen tulo kalastuskokoon tai pyynnin kohteeksi. Kalat rekrytoituvat
kalastettavaan kantaan esimerkiksi silloin, kun ne ovat kasvaneet
niin suuriksi, etteivät pääse pyynnissä käytettävien verkkojen
silmien läpi. Rekrytoinnilla tarkoitetaan myös tähän kokoon
kasvaneiden kalojen lukumäärää ja joskus myös poikasmäärää.
Rekrytointikoko;
Kalan koko, jossa yksilöt alkavat jäädä käytettyihin pyydyksiin.
Rekrytointi-kokoa voidaan säädellä mm. pyydyksen solmuvälillä
lisääntymistuloksen varmistamiseksi.
Rekryytti;
Kalastuskokoon tai pyynnin kohteeksi tuleva kala. Joskus myös poikanen.
Ryhmämerkki;
Kalamerkki, joka on useassa yksilössä samanlainen. Kalat voidaan erottaa muista
ryhmänä mutta ei yksilöllisesti. Esim. värimerkintä.
Saaliskiintiö;
Kalakannan tilan perusteella sovittu ko. lajin suurin sallittu saalis. Kiintiöllä pyritään yleensä säätelemään kannan kalastuskuolevuutta.
Saalisnäyte;
Kalansaaliista otettava otos, josta määritetään esimerkiksi saaliin ikä- ja
kokorakenne, koiraiden ja naaraiden osuus tai kalojen sukukypsyysikä.
Saaristosiika;
Paikallinen nimitys Hangon merialueella kutevalle karisiian tyyppiselle, mutta
sitä nopeakasvuisemmalle siikakannalle, jota on myös istutettu
muualle Suomenlahdelle.
Seisova pyydys; Seisova pyydys
on paikalleen pyyntiin laskettu kalanpyydys, kuten verkko, pitkäsiima
ja muu koukkupyydys, rysä, katiska tai muu sulkupyydys.
Selkänuotta;
Selkänuotta
lasketaan järven ulapalle kahdesta eri kalastusaluksesta ja lyhyen
hinausmatkan jälkeen se ajetaan sumpuksi (kalastusalukset ovat
kyljikkäin) ja nostetaan kalastusalukseen.
Silmäkoko;
Havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmän suuruus. Suomen
kalastuslainsäädännössä ja kansainvälisissä kalastussäännöissä
silmäkoon mittana on hapaan silmän läpimitta eli suurin lävistäjä,
joka mitataan tietynlaisella litteällä kiilamaisella välineellä.
Muissa yhteyksissä mittana käytetään Suomessa usein solmuväliä.
Suurisilmäisissä verkoissa edellä mainitulla tavalla mitattu
lävistäjä on noin kaksi kertaa solmuväli. Katso solmuväli.
Sivusaalis;
Kalansaaliissa mukana olevat kalalajit, joita ei varsinaisesti ole tavoiteltu ko.
pyydyksellä.
Smoltti;
Katso vaelluspoikanen.
Solmuväli;
Havaspyydyksen (verkko, nuotta, rysä, trooli) silmäkoon mitta, kahden vierekkäisen
solmun välinen etäisyys. Katso silmäkoko.
Stuorra-luossat;
Tenosta pyydetty suurlohi.
Syönnösalue;
Alue, jolla kalat oleskelevat kutuaikojen välillä ja jossa kalan kasvu
pääosin tapahtuu.
Sähkökoekalastus;
Matalissa virtaavissa vesissä tai rannoilla käytettävä
koekalastusmenetelmä. Veteen muodostetaan sähkökalastuslaitteen
avulla sykkivä tasavirtakenttä, joka tainnuttaa kalat niiden määrän
arvioimista, näytteenottoa tai mittauksia varten. Toimenpiteiden
jälkeen kalat vapautetaan takaisin veteen.
Talvikko;
Joessa kudun jälkeen talvehtinut lohi. Palaa keväällä takaisin mereen.
T-ankkurimerkki;
T-ankkurimerkki on korvannut kalojen merkinnässä käytetyn
Carlin-merkin. T-ankkurimerkki on yleensä muovinen, lieriön
muotoinen 2,6 cm tai 4,6 cm mittainen merkki, joka myös on
varustettu yksilöllisellä koodilla ja palautusosoitteella. Koodi
koostuu yleensä kahdesta kirjaimesta ja neljästä numerosta.
Terminaalialue;
Lähellä istutuspaikkaa sijaitseva alue, jonne istutetut vaelluskalat, esim.
lohet, palaavat merivaelluksensa päätteeksi.
Terminaalikalastus;
Kalastus terminaalialueella. Esim. lohen terminaalikalastuksella pyritään
suuntaamaan pyynti istutettuihin lohiin luonnonlohien sijasta. Katso
terminaalialue.
Tilastoruutu (pyyntiruutu);
Tilastoruudut ovat kooltaan noin 55 x 55 kilometrin suuruisia karttakoordinaatiston
mukaan muodostettuja alueita.
Titti,diddi;
Tenosta pyydystetty 1 – 3 kg lohi.
Trooli;
Trooli on laahusnuotta, jota kalastusalus hinaa perässään.
Käytetään yleisimmin kilohailin, silakan ja muikun pyynnissä.
Tuki-istutus;
Istutus, jolla tuetaan luontaisten kalakantojen lisääntymistä ja
parannetaan niiden tuottamia saaliita tilanteessa, jossa kannan
tuottavuus on esim. jatkuvan ylikalastuksen tai jonkin
ympäristöperäisen häiriön vuoksi alentunut. Istutustarve riippuu
kalakannan tuottavuutta alentaneen tekijän kehityksestä, ja se voi
olla pitkäaikainen.
Uhanalainen kalalaji;
Uhanalaisia kalalajeja ovat järvilohi, Saimaan nieriä, harjuksen
merikannat, ankerias, meritaimen, vaellussiika ja Etelä-Suomen
sisävesitaimen.
Urheilukalastus;
Urheilukalastus on aktiivista vapavälinein tapahtuvaa kalastusta,
johon kuuluu kalastajan omien kalastustaitojen kehittäminen.
Tarkoituksena ei ole saada suurta saalista vaan jokin tietty saalis.
Urheilukalastukseen liittyy myös catch and release -periaate eli
pyydystetty kala päästetään vapaaksi.
Vaelluskalalajit;
Vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, toutain,
taimen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat.
Vaelluskalavesistö;
Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, jota
vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tai
lisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistöjä ovat myös rakennetut
joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja.
Vaelluspoikanen;
Lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen eli smoltti. Vaellus-poikaseksi muuttuvassa kalassa tapahtuu fysiologisia muutoksia, joiden avulla esimerkiksi lohi sopeutuu meriolosuhteisiin
elettyään siihen asti makeassa vedessä.
Vapaa-ajankalastus/virkistyskalastus;
Vapaa-ajankalastus/virkistyskalastus on nimensä mukaisesti kalastusta vapaa-ajalla virkistystarkoituksessa. Virkistyskalastajan kalastuskulut ovat suuremmat kuin hänen saamansa saaliin arvo.
Varovaisuusperiaate;
”Biologisen monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviön uhatessa
varmistettujen tieteellisten todisteiden puuttumista ei tulisi
käyttää syynä uhan torjumiseen tai sen vaikutusten vähentämiseen
tähtäävien toimien lykkäämiseen.”
Toisin sanoen varovaisuusperiaatteen mukaan hyödyntämisen tulisi olla sitä varovaisempaa, mitä
epävarmempia tiedot kalastuksesta ja kalakannan tilasta ovat.
Velvoiteistutus;
Ympäristölupaviraston
(ent. Vesioikeudet) määräämä, yleensä vuosittainen kalaistutus
ympäristönmuutoksesta aiheutuneen kalataloudellisen vahingon
kompensoimiseksi.
Vesialueen omistajan lupa;
Vesialueen omistajan lupaa tarvitaan, kun kalastetaan useammalla kuin yhdellä vieheellä tai vavalla ja seisovilla pyydyksillä, kuten verkoilla tai katiskoilla.
Vesistö;
Vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta
luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta
vastaavaa keinotekoista vesialuetta; vesistönä ei kuitenkaan pidetä
noroa, ojaa ja lähdettä.
Vesitaloushanke;
Vesitaloushankkeella tarkoitetaan vesi- tai maa-alueella toteutettavaa toimenpidettä tai rakennelman käyttämistä, joka voi vaikuttaa pinta- tai pohjaveteen, vesiympäristöön, vesitalouteen
tai vesialueen käyttöön.
Viehe;
Viehe on keinotekoisesti valmistettu uistin, vaappu, perho, jigi tai
niihin rinnastettava koukuilla varustettu houkutin, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään.
Viehekalastus;
Viehekalastus on muuta kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä
kuin onkimista tai pilkkimistä, vetouistelua yhdellä vavalla,
vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa.
Vuosiluokka;
Kalakannassa
tiettynä vuonna syntyneet kalat, esimerkiksi vuosiluokka 1998
tarkoittaa vuonna 1998 syntyneitä kaloja. Katso ikäryhmä.
Välivesiverkko;
Välivesiverkko on verkko, joka voidaan upottaa haluttuun
pyyntisyvyyteen verkkoa kannattavien kohojen narujen pituutta
säätelemällä.
Yksikesäinen;
Kalanpoikasten ikää ilmaiseva sanonta. Esimerkiksi keväällä kuoriutuneet
siianpoikaset istutetaan usein syksyllä yksikesäisinä eli
kesänvanhoina. Vastaavasti toisen vuotensa syksynä kala on
kaksikesäinen. Katso kesänvanha.
Yksikkösaalis;
Yhdellä pyyntikerralla tai pyydyksen koentakerralla saatu saalis. Esim.
verkon yksikkösaalis voidaan ilmaista verkon koentakertaa tai
pyyntiyötä kohti. Nuotan yksikkösaalis on keskimääräinen saalis
yhdellä vedolla.
Yksilömerkki;
Kalamerkki, jossa on eri numero tai muu koodi jokaiselle kalalle, jotta kala
voidaan tunnistaa yksilöllisesti. Esim. Carlin-merkki, T-ankkurimerkki.