Luvattomasta pyynnistä


Kalastuksen valvontaa suorittavat pääasiassa poliisi, rajavartiolaitos, tulli, Metsähallituksen erätarkastajat ja valtuutuksen saaneet kalastuksenvalvojat. Vesialueen omistajalla, osakkaalla tai kalastusoikeuden haltijalla ei ole enää lakisääteistä oikeutta valvoa kalastusta (KalL 113 §).

Vuodesta 2012 osakaskunnan osakkaalla ja osakaskuntaan kuulumattoman vesialueen omistajallaon ollut lakisääteinen oikeus tarkastaa ainoastaan, onko pyydyksessä asettajan nimi ja yhteystiedot sekä kalastusoikeutta osoittava pyydysmerkki, ja ottaa talteen puutteellisesti merkitty pyydys (KalL 110 §, 111 §).

Rikoslain 28 luvun 10 §:ssä säädetään seuraavasti: ”Joka luvattomasti metsästää toisen metsästysalueella tai kalastaa tai muuten pyytää toisen kalavedessä taikka ylittää lakiin, lupaan, sopimukseen tai päätökseen perustuvan metsästys- tai kalastusoikeutensa, on tuomittava luvattomasta pyynnistä sakkoon.”

Kyse on siis toisen omistaman metsästys- tai kalastusoikeuden luvattomasta käyttämisestä. Metsästys- ja kalastusoikeus ovat omaisuutta, jotka nauttivat perustuslaillista omaisuuden suojaa (PeL 15 §). Koska metsästys- ja kalastusoikeus ovat jonkun omaisuutta, kyseessä ei ole virallisen syytteen alainen rikos vaan asianomistajarikos. Tämä tarkoittaa sitä, että sen, jonka oikeutta on loukattu, tulee käynnistää rikosoikeudellinen prosessi.

Kun Poliisi, Tulli, Rajavartiosto tai kalastuksenvalvoja ottavat kiinni luvattomasta pyynnistä epäillyn henkilön ja tekevät rikosilmoituksen, niin asian selvittäminen pysähtyy esitutkintavaiheessa, ellei vesialueen omistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Kuka tahansa voi myös tehdä poliisille rikosilmoituksen luvattomasta pyynnistä.


Mutta koska luvaton pyynti on asianomistajarikos niin vesialueen omistaja (yksityiset vesialueet ja yleiset vesialueet) ja osakaskunta (yhteiset vesialueet) ovat asianomistajia, joiden tulee tehdä poliisille rikosilmoitus luvattomasta pyynnistä. Rikosilmoitusta tehtäessä tulee vaatia rikos syytteeseen pantavaksi ja vaatia tekijältä myös saalis tai sen arvo korvattavaksi. Lisäksi tulee vaatia vahingonkorvausta mahdollisesti syntyneistä vahingoista.

Jos luvatonta pyyntiä on harjoitettu valtioneuvoston asetuksella (KalL 52 §) tai elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätöksellä (KalL 53 §) muodostetulla kalastusrajoitusalueella, kyseessä on silloin virallisen syytteen alainen rikos.


Todettakoon, että rauhoituspiiri ja sitä koskevat säädökset (KalL 1982, 7. luku) poistettiin kalastuslainsäädännöstä vuoden 2015 kokonaisuudistuksessa.