Tyytymättömyyden ilmaus käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskeviin päätöksiin


Periaatteet käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laatimiseksi

Kalastuslaki velvoittaa kalatalousalueet laatimaan ehdotuksen alueensa käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi. Kalastuslain esitöissä (HE 192/2014 s. 50) todetaan, että ehdotuksen laatiminen olisi luonteeltaan normaalisti alueen hallitukselle kuuluva tehtävä. Useat kalatalousalueet ovat kuitenkin tilanneet käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen ostopalveluna asiantuntijoilta. Käyttö- ja hoitosuunnitelman sisällöstä säädetään kalastuslain 36 §:ssä.


Yksi kiistanalaisimmista sisältövaatimuksista on kalataloudellisesti merkittävien alueiden sekä kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailuun hyvin soveltuvien alueiden määrittäminen. Vaatimus on kahdesta syystä ongelmallinen. 1) Kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvan alueen määrittäminen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on ehto, joka mahdollistaa elinvoimakeskuksen myöntää kyseiselle alueelle vesialueen omistajan tahdon vastainen alueellinen lupa kaupalliseen kalastukseen (KalL 13 §). 2) Kalastuslain esitöistä eikä kalastuslaista löydy mitään määritelmää hyvin soveltuvalle alueelle. Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään KHO:2025:62 kiinnittänyt tähän huomiota.

KHO katsoi, että koska määritelmät puuttuivat, kalatalousalueella oli laaja harkintavalta määrittäessään kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvia alueita. Kaikkia sellaisia vesialueita, jotka voisivat olla kaupalliseen kalastukseen hyvin soveltuvia, ei ole pakko sellaisiksi määrittää. Kalatalousalueen oli harkintavaltaansa käyttäessään otettava huomioon sen alueeseen kuuluvien vesialueiden omistajin näkemykset, sekä tiedot saaliskalakantojen tilasta ja kalastuksen harjoittamisesta.

Kalatalousalueen yleiskokous vahvistaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen lähettämisen elinvoimakeskukseen (Lapin, Itä-Suomen tai Lounais-Suomen) siellä hyväksymistä varten.

Miksi on tärkeää tuoda esille oma eriävä mielipiteensä?

Vastaus kysymykseen on se, että käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukseen voi sisältyä tavoitteita, toimenpiteitä, mekanismeja tai karttoja, jotka kiistävät kalastusoikeuden määräysvallan omaisuudesta. Konkreettiset kirjaukset ja kartat toimivat myöhemmin ELY-keskusten viranomaispäätösten perusteina (kts. HE 192/2014 36 § s. 50). Erityisesti tämä koskee kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvien alueiden määritystä ja rahallista korvausta (KalL 36 § 7 mom, kts. myös KalL 13 – 16 §).

Jos osakaskunnan edustaja osallistuu kalatalousalueen (yleis)kokoukseen ja hiljaisesti hyväksyy tehdyt päätökset, vaikka olisikin ollut niistä eri mieltä, hän on silloin myötävaikuttanut päätösten hyväksymiseen. Näin menetellessään hän aiheuttaa osakaskunnan valitusoikeuden lähes täydellisen menettämisen ko. päätöksiin.

Jos kyseinen osakaskunnan edustaja olisi (yleis)kokouksessa ilmaissut olevansa eri mieltä tehdystä päätöksestä, ja pyytänyt (yleis)kokouksen sihteeriä kirjaamaan tämän kokouksen pöytäkirjaan, niin hän olisi säilyttänyt osakaskunnan valitusoikeuden asiassa.

Yhtä tärkeää, kuin on eriävän mielipiteen/kirjallisen vastalauseen esittäminen, on tarvittaessa yhdyttävä toisen esittämään eriävään mielipiteeseen valitusoikeutensa säilyttämiseksi.

Miten ilmoitetaan tyytymättömyys kalatalousalueen yleiskokouksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotusta koskevan päätöksen sisältöön?

Kokoukseen osallistuja voi ilmoittaa tyytymättömyyden päätöksen sisältöön kirjauttamalla pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tai jättämällä kirjallisen vastalauseen liitettäväksi pöytäkirjaan.
Eriävä mielipide tai kirjallinen vastalause jätetään silloin, kun on tehty päätös, osallistujan vastustuksesta huolimatta, jota osallistuja ei voi hyväksyä. Tällöin osallistujan tulee juridisesta ja moraalisesta vastuusta vapautuakseen esittää eriävä mielipide tai kirjallinen vastalause merkittäväksi pöytäkirjaan, tai yhtyä toisen esittämään eriävään mielipiteeseen tai kirjalliseen vastalauseeseen. Eriävä mielipide pyydetään merkittäväksi pöytäkirjaan ennen kuin kokouksen puheenjohtaja on päättänyt asian käsittelyn.
Kirjallinen vastalause on toimitettava kokouksen sihteerille pöytäkirjaan liittämistä varten ennen pöytäkirjan tarkastamista.
Kirjattu eriävä mielipide tai vastalause ei vapauta päätöksen noudattamisesta, mutta se säilyttää vesialueen omistajalla jatkovalitusoikeuden.


Muutoksenhaku kalatalousalueen päätökseen (KalL 125 §)

Huolimatta siitä, että kalastuslaissa on säännös muutoksenhausta kalatalousalueen päätökseen (KalL 125 §), tämä säännös ei koske käyttö- ja hoitosuunnitelman vahvistamispäätöstä huolimatta siitä, että päätökseen on liitetty oikaisuvaatimusosoitus.


Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen (KHO:2023:39) mukaisesti ”Kalastuslaissa tarkoitettu kalatalousalueen yleiskokouksen päätös käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskevan ehdotuksen vahvistamisesta on asian valmisteluun kuuluva toimi. Päätökseen ei voida vaatia oikaisua kalastuslain nojalla eikä siihen voida myöskään hakea muutosta valittamalla.”

Muutoksenhaku elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen (KalL 124 §)

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen (KHO:2023:39) mukaisesti elinvoimakeskuksen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymispäätös on valituskelpoinen päätös. Käytännössä ainoa valitusperuste on se, että hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma ei täytä käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisen edellytyksiä (KalL 37 §) tai se on ristiriidassa muun kansallisen tai kansainvälisen lainsäädännön kanssa.


Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään (1 mom).

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Hallintolainkäyttölaki 22 §).

Elinvoimakeskus voi määrätä, että päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä (2 mom).

Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä oleva alue tai sen enin osa sijaitsee. Ellei tätä perustetta voida käyttää, toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy siten kuin hallintolainkäyttölain 12 §:ssä säädetään (3 mom).

Hallinto-oikeuden päätökseen 13 (= Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen) ja 16 §:ssä (= Lupaehtojen muuttaminen ja luvan peruuttaminen) tarkoitettuja lupa-asioita, 87–89 §:ssä tarkoitettuja rekisteröintiä ja rekisteristä poistamista sekä 106 §:ssä tarkoitettuja kirjallista varoitusta ja hyväksymisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan (4 mom).