KHO:n ennakkopäätös 2025:63 kumosi ELY-keskuksen päätöksen kaupallisesta kalastuksesta kuhakannan tilan epävarmuuden perusteella huomioiden myös omistajan aseman

ELY-keskus oli myöntänyt A:lle luvan harjoittaa kaupallista kalastusta osakaskunnan vesialueella. A, joka oli kaupallinen kalastaja, ei kuulunut osakaskuntaan.

Osakaskunnan vesialue sijaitsi kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määritellyllä kalastukseen hyvin soveltuvalla alueella. Osakaskunta oli päättänyt, että se ei myönnä lupia kaupalliseen kalastukseen kalastajille, jotka eivät kuulu osakaskuntaan. Näiltä osin kalastuslaissa säädetyt edellytykset luvan myöntämiseen A:lle olivat siten olemassa.

Asiassa oli kuitenkin vielä arvioitava muiden kalastuslaissa säädettyjen luvanmyöntämisedellytysten täyttymistä. Kysymys oli näiltä osin ensinnäkin siitä, mahdollistiko vesialueen kalakantojen tila niiden hyödyntämisen kaupalliseen kalastukseen, kun otettiin huomioon muun ohella se, että osa osakaskunnan osakkaista harjoitti alueella kaupallista kalastusta. Tämän lisäksi oli otettava kantaa siihen, aiheutuiko ELY-keskuksen luvan nojalla harjoitettavasta kaupallisesta kalastuksesta merkittävää haittaa alueen muulle käytölle. Viimeksi mainittu edellytys muodosti ehdottoman luvanmyöntämisen esteen.

Osakaskunnan vesialue sijaitsi käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvalla laajalla järvialueella. Kaupallinen kalastus järvellä kohdistui erityisesti kuhaan. Suunnitelman mukaan kuhakannan taantumisesta oli viitteitä. Suunnitelman tavoitteena oli kuhakannan elinvoimaisuus ja se, että kuhan kalastus on kestävällä tasolla. Osakaskunta oli kalastussäännössään rajoittanut kuhan kalastusta alueellaan määräyksillä, jotka vastasivat käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyä. Asiassa oli myös selvitetty, että osakaskunnan osakkaina oli kaupallisia kalastajia, jotka kalastivat osakaskunnan alueella osakaskunnan myöntämän kalastusluvan perusteella.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että kaupallisen kalastuksen harjoittaminen ELY-keskuksen myöntämällä luvalla oli poikkeus siitä kalastuslain säännöksistä ja lain esitöistä ilmenevästä lähtökohdasta, jonka mukaan kalastuksesta määrää vesialueen omistaja. Lupajärjestelmällä ei ollut tarkoitettu perustaa kaupallisille kalastajille uutta, omistajan luvalle vaihtoehtoista järjestelmää. Viime kädessä kaupallisilla kalastajilla olisi laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä mahdollisuus saada omistajan sijaan ELY-keskukselta lupa. Luvan myöntäminen oli myös tällöin harkinnanvaraista.

Korkein hallinto-oikeus viittasi kuhakannan tilaa koskevaan epävarmuuteen, käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteisiin sekä osakaskunnan alueelleen määräämiin kalastusrajoituksiin ja katsoi, että näissä oloissa ELY-keskuksen olisi tullut tarkemmilla selvityksillä ja tarpeellisilla määräyksillä varmistaa, että osakaskunnan vesialueen tila mahdollisti kalakantojen hyödyntämisen kaupalliseen kalastukseen. Kun myös otettiin huomioon edellä mainittu kuhakannan tilaa koskeva epävarmuus sekä se, että osa osakaskunnan jäsenistä harjoitti osakaskunnan vesialueella kaupallista kalastusta, luvan myöntäminen olisi edellyttänyt myös sen tarkempaa selvittämistä, aiheutuiko ELY-keskuksen myöntämän luvan nojalla harjoitettavasta kalastuksesta merkittävää haittaa alueen muulle käytölle.

Koska ELY-keskuksen päätös oli edellä mainituilta osin puutteellinen, korkein hallinto-oikeus kumoten hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätökset palautti asian ELY-keskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

 KHO Ennakkopäätös