Yhteisaluelain päivittäminen aloitettu - Esitysluonnos kaventaisi osakkaiden tasapuolista kohtelua

Yhteisaluelaissa säädetään yhteisen alueen hallinnosta ja käytöstä. Yhteisellä alueella tarkoitetaan kahdelle tai useammalle kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa aluetta. Yhteisen alueen osakkaita ovat kiinteistöjen omistajat ja osakkaat muodostavat osakaskunnan.

Yhteisaluelaki on vesialueen omistajien omaisuuden suojan kannalta erittäin tärkeä, koska laissa säädetään osakkaiden yhteisen vesialueomaisuuden hallinnasta. Osakaskuntien lukumäärä on noin 20 000 ja osakasomistajien lukumäärä on noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Osakaskuntien yhteispinta-ala on noin 3,9 miljoonaa hehtaaria ja osakaskuntien vesialueomaisuuden arvo on noin 2,3 miljardia euroa.

Yhteisaluelain päivityksen tausta

Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että ”Yhteisaluelakia uudistetaan osakaskuntien yhdistämistoimitusten edistämiseksi, etäkokousten mahdollistamiseksi ja osakkaiden tasapuolisen kohtelun parantamiseksi.”

Hallitusohjelman kirjauksen toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriössä on laadittu esitysluonnos yhteisaluelain muuttamiseksi, josta ministeriö pyysi lausuntoja kesäkuussa 2025. Esitysluonnoksen mukaisesti yhteisaluelakiin esitetään lisättäväksi säännökset, joiden nojalla osakaskuntien kokouksiin olisi mahdollista osallistua myös etänä, tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Lisäksi esitettävät lainmuutokset selkeyttäisivät yhteisaluelain terminologiaa ja erityisesti osakaskunnan kokouksen sääntelyä.

Esitysluonnos jättää huomiotta osakaskuntien yhdistämistoimien edistämisen.

Osakaskunnan kokouksen koolle kutsuminen

Ministeriön esitysluonnoksen lähtökohtana oli, että osakaskunnan osakkaan tulee itse olla aktiivinen saadakseen kokouskutsun osakaskunnan kokoukseen. Osakaskunnalla itsellään ei olisi mitään velvoitetta selvittää osakkaidensa yhteystietoja.

VEALOn lausunnon mukaisesti yhteisaluelain tulee varmistaa se, että kaikki osakkaat, aktiivisuudestaan tai passiivisuudestaan huolimatta, saavat tietoonsa kokouskutsun huolimatta kokouskutsun lähettämistavasta. Esitimme tässä yhteydessä osakaskuntien osakkaiden yhteystietojen päivittämistä osakkaiden tasapuolisen kohtelun ja demokratian toteutumiseksi.

Oikeusministeriö oli kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. ”Esitystä taustoittavien hallitusohjelmakirjausten tavoitteena on erityisesti vahvistaa osakkaiden tasapuolista kohtelua ja omaisuudensuojaa. Tähän nähden voi pitää erikoisena, jos ehdotuksella tosiasiassa kavennetaan osakkaiden mahdollisuuksia saada tietoa kokouksesta.”

Oikeusministeriö oli kiinnittänyt myös huomiota siihen, että etäosallistumista koskeva päätöskompetenssi oli esitysluonnoksessa annettu nimenomaisesti hoitokunnalle.

VEALOn muita esille nostamia asioita

VEALOn lausunnossa kuvailtiin esimerkillä järjestäytymättömän osakaskunnan kokouksen järjestäminen osakaskunnan omaisuuden (vesijättömaa) myymiseksi kokouksen koollekutsujille. Tässä esimerkissä eivät toteutuneet esteellisyyden ja yhdenvertaisuuden periaatteet, eivätkä muiden osakkaiden omaisuuden suoja ja oikeussuoja.

Yhteisaluelakiin tulisi lisätä säännös osakkaan esteellisyydestä osakaskunnan kokouksessa.

VEALO korosti kotitarvekalastuksen merkitystä osana kansallista ruokaturvaa.

Esitysluonnoksessa ei ole käsitelty hybridikokouksen järjestämiseen liittyviä kokousteknisiä ongelmia, kuten suljettu äänestysmenettely ja tietoliikenneyhteysongelmien vaikutukset kokouksen kulkuun.

Juha-Pekka Ripatti
toiminnanjohtaja