Saimaannorpan keskustelutilaisuudet rakentavia, ei repiviä

04.09.2020

Saimaannorpan keskustelutilaisuudet rakentavia, ei repiviä

Maa- ja metsätalousministeriön sekä Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntaliittojen yhdessä järjestämät viisi keskustelutilaisuutta saimaannorpan suojelusta ja kalastusrajoituksista päättyivät eilen torstaina Punkaharjulla Suomen metsämuseo Lustossa pidettyyn tilaisuuteen. Koronatilanteen vuoksi keskustelutilaisuuksien osallistujamäärä oli rajoitettu 50 henkilöön.

Tilaisuuksiin osallistui järjestävien organisaatiotahojen edustajien lisäksi myös eri järjestöjen edustajia sekä suojelun rajoitustoimenpiteiden kohteiksi joutuneita henkilöitä, jotka olivat pääasiassa vesialueiden omistajia edustaen osakaskuntia. VEALOn edustaja osallistui kaikkiin viiteen keskustelutilaisuuteen.

Keskustelutilaisuudet alkoivat maakuntaliiton tervehdyksellä sekä maa- ja metsätalousministeriön kalastusneuvos Eija Kirjavaisen ja Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskelan alustuksilla. Kalastusneuvos Kirjavainen kertoi tarpeesta valmistella uudet esitykset suojelutoimenpiteistä seuraavalle viisivuotiskaudelle, koska nykyinen valtioneuvoston rajoitusasetus päättyy 14.4.2021 ja vapaaehtoiset kalastuksen rajoitussopimukset vesialueiden omistajien kanssa päättyvät 31.12.2020.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti lokakuussa 2019 laajapohjaisen työryhmän valmistelemaan kalastuksen sääntelytoimenpiteitä seuraavalle viisivuotiskaudelle. Norppatyöryhmän tulee jättää esityksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle 11.12.2020 mennessä.

Nämä viisi keskustelutilaisuutta järjestettiin, jotta saimaannorpan suojelun ja kalastusrajoitusten kohteeksi joutuneet pääsevät kertomaan norppatyöryhmän jäsenille, miten hyvin tai huonosti nykyiset kalastusrajoitukset toimivat.

Suojelubiologi Koskela esitteli kussakin tilaisuudessa kyseistä aluetta koskevat ajankohtaiset saimaannorpan kantatiedot ja mahdolliset tarpeet uusille rajoitusalueille.

Keskustelujen anti

Varsinaiset keskustelut tapahtuivat ohjatusti Erätauko-dialogin keinoin ja näistä keskusteluista teetetty kooste ilman henkilötunnisteita julkaistaan myöhemmin maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilla. Yleisesti ottaen keskustelutilaisuuksien henki oli rakentava, ei repivä.

Keskusteluissa oli kaksi teemaa; Miten muuttaisit nykyisiä kalastusrajoituksia? ja Millä tavoin pyrkisit vähentämään saimaannorppien joutumista verkon sivusaaliiksi?

Kalastusneuvos Kirjavainen totesi puheenvuoroissaan, ettei kukaan halua saimaannorppaa verkkoonsa. Saimaannorppa on ei-toivottu sivusaalis. Tälle toteamukselle oli kaikkien hyväksyntä.

Kaikissa viidessä keskustelutilaisuudessa oltiin lähes yksimielisiä siitä, että nykyiset kalastusrajoitukset ovat olleet riittäviä saimaannorppakannan kasvun turvaamiseksi. Kannan välitavoite 400 yksilöä vuonna 2025 saavutettiin kuusi vuotta etuajassa vuonna 2019.

Verkkokalastuskiellon ajallinen ulottaminen heinäkuulle sai hyvin vähän kannatusta. Mikäli verkkokalastuskieltoa jatkettaisiin ajallisesti heinäkuulle tai pidemmällekin, seurauksena voisi olla kansalaistottelemattomuus kalastamalla kielletyillä ja merkitsemättömillä pyydyksillä. Keskusteluissa tuotiin myös esille se, onko tarkoituksena suojella saimaannorppayksilöitä vai koko lajia?

Kaikista vuoden kuukausista heinäkuun merkitys Saimaan kalastukselle on kaikkein suurin esimerkiksi saaliskilomäärissä mitattuna, sekä kotitarve- ja virkistyskalastusarvoltaan.

Keskusteluissa vallitsi konsensus siitä, että saimaannorpan suojelu sekä virkistys-, kotitarve- ja kaupallinen kalastus tulee yhteensovittaa, eivätkä ne voi, tai saa olla toisiaan poissulkevia toimenpiteitä.

Kolmessa ensimmäisessä (Rääkkylä, Puumala, Rantasalmi), sekä viimeisessä (Punkaharju) keskustelutilaisuudessa nousi esille kalastusrajoitusten purkaminen matalista lahdista, joka mahdollistaisi lahnan pyynnin. Lahnan pyynti on käytännössä loppunut riimuverkkojen ja isosilmäisten (yli 60 mm) ja vahvalankaisten (yli 0,20 mm) verkkojen käyttökiellon vuoksi, jonka seurauksena lahnaa on runsaasti, mutta se on pienikokoista.

Millä tavoin pyrkisit vähentämään saimaannorppien joutumista verkon sivusaaliiksi?

Yksittäisinä mielipiteinä nousi esille kaikenlaisten verkkojen kieltäminen, myös muikkuverkkojen.

Yhdeksi vaihtoehdoksi nousi norppaturvallisten pyyntivälineiden tai kalastustekniikan kehittäminen.

Useissa keskusteluissa nousi esille myös vapaaehtoisten suojelusopimusten korvaustaso. Korvaustaso on pysynyt samana viimeiset 40 vuotta ensimmäisistä vapaaehtoisista suojelusopimuksista lähtien. Korvaustaso tulisikin tarkistaa, ainakin indeksikorotuksella.

Uutena asiana esille nousi petoeläinten vaikutus saimaannorppakantaan. Keväällä 2020 pesään kuoli 10 saimaannorpan kuuttia, joista seitsemän kuolinsyynä oli kettu.

Juha-Pekka Ripatti
toiminnanjohtaja

04.09.2020Saimaannorpan keskustelutilaisuudet rakentavia, ei repiviä
20.08.2020Keskustelutilaisuudet saimaannorpan suojelusta ja kalastusrajoituksista alkavat
27.05.2020Keskustelutilaisuudet saimaannorpan ja kalastuksen yhteensovittamisesta
05.05.2020Vuoden jatkoaika käyttö- ja hoitosuunnitelmien laatimiselle
23.02.2020MTK syyttää kuntia maakauppoihin painostamisesta ja pakkolunastuksella uhkaamisesta
23.12.2019Uusi kalastuslaki heikentää omistajan perusoikeuksia
05.12.2019Maanomistaja 2/2019 Vesialue-teemanumero
25.10.2019Luonnonvarakeskukselta tuhti tietopaketti kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelun tueksi
17.09.2019VEALO aloitti toimintansa elokuussa 2019
29.08.2019Porvoo-Sipoon kalatalousalueen KHS malli julkaistu

Siirry arkistoon »